Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Hongkong ja kestävä kehitys – haasteita ja liiketoimintamahdollisuuksia - Suomen pääkonsulaatti, Hong Kong : Ajankohtaista

SUOMEN PÄÄKONSULAATTI, Hongkong

Consulate General of Finland, 10/F Club Lusitano,
16 Ice House Street, Central,Hong Kong
Puh. +852-2525 5385
S-posti sanomat.hng@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 14.12.2018

Hongkong ja kestävä kehitys – haasteita ja liiketoimintamahdollisuuksia

Hongkongissa kestävä kehitys ymmärretään yhä pitkälti ympäristöllisen ulottuvuuden kautta. Ympäristön kohdalla Hongkongilla on myös eniten parannettavaa, kun taas taloudellinen kestävyys on hyvällä tasolla. Kestävä kehitys on yksi osa-alue, jossa Suomella ja suomalaisyrityksillä on yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia Hongkongissa.

Kuva: Ari-Joonas Pitkänen
Valtiosihteeri Paula Lehtomäki osallistui kestävän kehityksen seminaariin Hongkongissa marraskuussa 2018.
Valtiosihteeri Paula Lehtomäki osallistui kestävän kehityksen seminaariin Hongkongissa marraskuussa 2018.

Hongkongissa kestävä kehitys ymmärretään edelleen pitkälti ympäristöllisesti kestävänä kehityksenä. Tietoisuus YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja kestävän kehityksen kolmesta ulottuvuudesta (sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen) on puutteellista muiden kuin todellisten asiantuntijoiden parissa. Erityishaasteeksi Hongkongissa onkin toistuvasti mainittu yleinen tietoisuuden puute ja kulttuurin muuttaminen kestävää kehitystä paremmin tukevaksi.

Sadan merkittävän kaupungin tuoreessa kestävyysvertailussa (Arcadis 10/2018) Hongkong sijoittui kuitenkin hyvin – Aasiassa toiseksi Singaporen jälkeen ja yhdeksänneksi maailmanlaajuisesti, kun naapurikaupungit Shenzen ja Guangzhou olivat sijoilla 66. ja 74. (Suomesta ei ollut mukana kaupunkeja.)

Hongkongin hyvä sijoitus johtuu pitkälti kaupungin kestävyydestä taloudellisesti. Haasteet ovatkin ympäristöllisessä kestävyydessä, jossa Hongkongin sijoitus oli 50/100 johtuen erityisesti jätteenkäsittelyn kestämättömyydestä, ilmansaasteista ja hiilidioksidipäästöistä. Sosiaalisessa kestävyydessä Hongkongin haasteita ovat suuret tuloerot ja korkea hintataso.

Sijoituksensa parantamiseksi Hongkongin tulisi vähentää kaupungin lämpenemistä, kehittää älykästä kaupunkia, panostaa kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen sekä tehdä yhteistyötä Helmijoen suiston muiden kaupunkien kanssa ympäristöongelmien vähentämiseksi.

Hallinnossa päävastuu kestävästä kehityksestä on ympäristöministeriöllä (Environment Bureau). Yhtenäistä suunnitelmaa kestävän kehityksen edistämiseksi kokonaisuutena ei ole, vaan suunnitelmia on useita ja vetovastuu niistä on eri hallinnon aloilla.

Hallinnon pääase kestävän kehityksen edistämisessä on valistus ja yhteiskuntavastuuseen rohkaiseminen. Kannustimien asettaminen on vaikeaa vapaakaupastaan tunnetussa Hongkongissa, missä hallinto kaihtaa kaikenlaista säätelyä. Säätelyn sijaan Hongkongin hallintojohtaja linjasi lokakuussa 2018 aikeesta tuoda markkinoille vihreät velkakirjat (Green Bond).

Tammikuussa 2018 Hongkongiin perustettiin näyttävästi YK:n kestävän kehityksen ratkaisuverkoston paikallisverkosto (Sustainability Development Solutions Network Hong Kong), jonka päätavoite on YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen Hongkongissa.

Kestävän kehityksen juuret Hongkongissa

Ympäristöllisesti kestävään kehitykseen alettiin Hongkongissa kiinnittää huomiota 1990-luvulla. Ensimmäinen merkittävä avaus oli vuonna 1997 valmistunut YK:n Agenda21-toimintaohjelmaan pohjautunut tutkimus kestävästä kehityksestä 2000-luvun Hongkongissa (SUSDEV 21). Sen mukaan keskeinen haaste Hongkongissa oli tietoisuuden lisääminen ja kulttuurin muuttaminen, mihin vaaditaan pitkäjänteinen, kaikki yhteiskunnan osa-alueet yhdistävä strategia.

Hallinnon toimintaohjelmaan kestävä kehitys pääsi vuonna 1999, kun hallintojohtaja Tung Chee-hwa mainitsi termin linjapuheessaan. Vuonna 2003 ympäristöministeriön alaisuuteen perustettiin kestävän kehityksen neuvosto (Council for Sustainable Development), jonka tehtävänä on tuottaa neuvoja hallinnolle ja edesauttaa yleisen tietoisuuden lisäämisessä. Neuvoston jäsenet nimittää hallintojohtaja, ja se koostuu eri alojen asiantuntijoista ja virkamiehistä.

Kestävän kehityksen neuvoston tukena ympäristöministeriössä ovat kestävän kehityksen osasto (Sustainable Development Division) ja rahasto (Sustainable Development Fund). Rahasto tukee hankkeita, joilla lisätään tietoisuutta; vuonna 2018 rahoitusta myönnettiin esim. muovin käytön vähentämiseen, ekoturismiin ja koululaisten valistukseen keskittyviin projekteihin.

Muita hallinnon keskeisiä kestävän kehityksen hankkeita ovat 2000-luvulla olleet seuraavat:

  • 2008: Hongkongin hallinto perusti ympäristöpalkinnon (Awards for Environmental Excellence), jolla se palkitsee ympäristön kohdalla kunnostautuneita yrityksiä.
  • 2013: Rion ympäristökokouksen jälleen ympäristöministeriö julkaisi resurssien kestävän käytön toimintasuunnitelman 2013–2022 (Blueprint for Sustainable Use of Resources 2013–2022). Päätavoite on Hongkongin suureen jäteongelmaan puuttuminen vähentämällä jätettä 40 % henkilöä kohden v. 2022 mennessä.
  • 2015: Ympäristö- kehitys- ja liikenne- ja asuntoministeriöt julkaisivat rakennettujen ympäristöjen energiansäästösuunnitelman 2015–2025+ (Energy Saving Plan for Hong Kong 2015~2025+), jolla pyritään vähentämään energianintensiteettiä 40 % v. 2025 mennessä.
  • 2017: Ympäristöministeriö sekä 16 muuta ministeriötä ja osastoa julkaisivat ilmastotoimintasuunnitelman 2030+ (Climate Action Plan 2030+), jolla on tarkoitus vastata Pariisin ilmastosopimuksen vaatimuksiin. Hongkongin on Pariisin ilmastosopimuksen puitteissa laadittava vuoteen 2020 mennessä hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2050.

Hongkongin yhteiskunnan ja talouselämän panos

Hongkongin pörssi julkaisi ensimmäiset pörssiyhtiöiden ESG-yhteiskuntavastuukriteerit vuonna 2013. Akateemisella puolella vuonna 2017 perustettiin City University of Hong Kongin Kestävän Hongkongin tutkimuskeskus (Research Centre for Sustainable Hong Kong), joka tekee kestävään kehitykseen liittyvää tutkimusta ja toimii linkkinä yhteiskunnan eri sektorien välillä.

Hongkongissa toimii myös useita kestävään kehitykseen ja ympäristöasioihin keskittyviä kansalaisjärjestöjä. Yleinen näkemys järjestöpuolella on, että Hongkongilla on paljon parannettavaa – suuri ekologinen jalanjälki (WWF Hong Kong), suuret jätemäärät, huono ilmanlaatu ja puutteelliset tiedot YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja mitä niiden saavuttaminen vaatisi. Lisäksi hallituksen suunnitelmia on kritisoitu siitä, että ne sisältävät enemmän sanoja kuin tekoja.

Mahdollisuuksia suomalaiselle yhteistyölle ja liiketoiminnalle

Suomella on tietotaitoa ja yritystoimintaa, joilla Hongkongin kestävän kehityksen haasteisiin voitaisiin vastata. Hongkongissa toimii entuudestaan suomalaisia ympäristön tilan parantamiseen panostavia yrityksiä, kuten ilmanpuhdistus- ja ilmanvaihtotuotteita ja -ratkaisuja valmistavat Lifa Air ja EcoLiving. Suomalaisyritykset ovat osallistuneet Hongkongin vuosittaisille ympäristöalan Eco Expo Asia -messuille.

Kuva: Ari-Joonas Pitkänen
Eco Expo Asia -messujen avajaiset Hongkongissa lokakuussa 2018.
Eco Expo Asia -messujen avajaiset Hongkongissa lokakuussa 2018.

Marraskuussa 2018 valtiosihteeri Paula Lehtomäen Hongkongin vierailun yhteydessä järjestettiin kestävän kehityksen liiketoimintamahdollisuuksiin keskittynyt seminaari, johon osallistui myös Hongkongin ympäristöministeri. Tilaisuuteen osallistui runsaasti hongkongilaisia edustajia, mukaan lukien kestävän kehityksen neuvoston jäseniä, ja kävi selväksi, että Suomen tarjonta vastaisi hyvin Hongkongin tarpeita. Keskustelua olisi selkeästi riittänyt pidempään kuin aikataulun puitteissa oli tällä kertaa mahdollista.

Tilaisuudessa kävi ilmi, että ympäristöllisen ulottuvuuden lisäksi etenkin Suomen koulutusosaaminen kiinnostaa Hongkongissa – tietoisuuden lisääminen opetuksen kautta on ainoa tehokas keino vaikuttaa asenneilmapiiriin. Hongkongin kiinnostus suomalaista koulutusosaamista kohtaan on käynyt ilmi myös aiempien ministerivierailujen yhteydessä.

Marraskuussa 2018 Hongkongiin avattiin pohjoismainen innovaatiokeskus Nordic Innovation House, jonka tarkoitus on auttaa pohjoismaisia yrityksiä Hongkongin markkinoille esim. älykkääseen kaupunkiin liittyvillä aloilla. Samaan aikaan Business Finland järjesti älykkääseen liikkuvuuteen keskittyvän seminaarin. Molemmissa tapahtumissa Suomea edusti liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. Lisäksi Helsingin yliopisto julkisti hiljattain suunnitelmansa perustaa Hongkongiin tiedekeskus, joka keskittyisi etenkin 5G-verkkoihin ja tekoälyyn.

Huomioita kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen haasteista Hongkongissa

1. Ei köyhyyttä: ks. eriarvoisuus (tavoite 10)

2. Ei nälkää: puhdas tuontiruoka on myyntivaltti kalleudestaan huolimatta

Yhtäältä Hongkongissa ollaan kiinnostuneita ruuan puhtaudesta, ja luomulla on kasvavat markkinat, mutta toisaalta pienituloiset joutuvat säästämään ravintokuluissa yhdessä maailman kalleimmista kaupungeista, ja heidän ravintonsa on usein ravintoarvollisesti köyhää. Maatalous on katoamassa Hongkongista, missä olemassa oleva tila tarvitaan asuntorakentamiseen tai muuhun tuottavaan toimintaan. Hongkong on ruokaturvan osalta viennin varassa.

3. Terveyttä ja hyvinvointia: nopeasti ikääntyvä väestö lisää terveydenhuoltopalvelujen tarvetta

Hongkongissa on laadukas ja edullinen julkinen terveydenhuolto. Hongkongilaisilla on maailman korkein elinajanodote ja yksi maailman alhaisimmista hedelmällisyysasteista, joten ikääntyvä väestö tuo monia haasteita. Eläkeikä on julkisella puolella 60 vuotta, mutta sitä ollaan nostamassa 65 vuoteen. Toisaalta palvelujen tarve lisääntyy ja paine terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan kasvaa. Hongkong on siirtämässä painopistettä sairaanhoidosta sairauksien ennaltaehkäisyyn.

4. Hyvä koulutus: hyvät oppimistulokset vanhanaikaisilla oppimismetodeilla, kova kilpailu, maailmanluokan yliopistot

Hongkongilaislapset menestyvät erinomaisesti PISA-testeissä, mutta koulujärjestelmä painottaa aasialaiseen tyyliin edelleen ulkoa oppimista ja kokeissa menestymistä. PISA-menestykseen vaikuttaakin kova treenaus – pitkien koulupäivien päälle lapset osallistuvat vapaa-ajallaan tukiopetukseen ja valmennuskursseille. Pienituloisten ja vähemmistöjen lapset putoavat usein tieltä menestykseen. Hongkongin parhaista opiskelupaikoista kilpailee myös kasvava määrä mannerkiinalaisia.

5. Sukupuolten tasa-arvo: esteenä työn ja perheen yhdistäminen

Lapsille ja nuorille Hongkong on melko tasa-arvoinen yhteiskunta. Naiset ovat kuitenkin aliedustettuina työelämässä ja johtotehtävissä, koska perheen ja uran yhdistäminen hongkongilaisessa pitkiä työpäiviä edellyttävässä kulttuurissa on vaikeaa ja kohtuuhintaista kokopäivähoitoa huonosti saatavilla.

6. Puhdas vesi ja sanitaatio: puhdasta vettä riittää, mutta vesi-infrastruktuuri kaipaa uudistamista

Hongkongissa on hyvä vesihuolto ja sanitaatio, mutta kaupungin vesi-infrastruktuuri alkaa olla vanhaa ja kaipaa uudistamista. Järjestelmästä kolmasosa valuukin hukkaan. Koska vettä riittää, ongelmaan ei ole puututtu.

7. Edullista ja puhdasta energiaa: kohti kestävämpää energiataloutta, mutta ilman kannustimia – onnistuuko?

Hongkongin hallinto pyrkii rohkaisemaan yksityistä sektoria uusiutuvan energian käyttöön ja johtamaan esimerkillä. Hongkongin hallinto pyrkii parantamaan erityisesti rakennusten energiatehokkuutta, sillä 90 % Hongkongin sähkönkulutuksesta tulee rakennusten kulutuksesta. Jolleivät käyttäjät vaadi kestävämpiä energiaratkaisuja, vapaassa ja kiinteistösijoittajien hallitsemassa Hongkongissa tuskin tapahtuu suuria muutoksia.

8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua: talous kasvaa, täystyöllisyys

Hongkongin talouskasvun odotetaan säilyvän 3,4 %:n tasolla vuonna 2018, mutta hidastuvan vuonna 2019 Kiinan ja USA:n kauppasodan vuoksi. Taloudellisesti hyviin toimeentulevassa Hongkongissa on täystyöllisyys (työttömyysaste 2,8 %). Erityisesti palvelualoille on vaikea saada työvoimaa.

9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja: erinomainen infrastruktuuri ja merkittävä panostus älykkääseen teollisuustuotantoon ja innovaatioihin

Liikenteen solmukohtana olevalla Hongkongilla on erinomainen infrastruktuuri, mm. julkinen liikenne, johon panostetaan aseman säilyttämiseksi ja jonka vihertämiseen pyritään. Hongkong investoi merkittävästi tutkimus- ja kehitys- sekä innovaatiotoiminnan edistämiseen sekä älykkään teollisuustuotannon.

10. Eriarvoisuuden vähentäminen: suuret ja kasvavat tuloerot

Suuret tuloerot ja niiden kasvu ovat suuri ongelma Hongkongissa. Hongkong ohitti hiljattain New Yorkin kaupunkina, jossa asuu eniten superrikkaita. Samalla kaupungin eriarvoisuuskerroin on noussut yhdeksi maailman korkeimmista, 0,539 (Suomen 0,259, OECD-keskiarvo 0,391, Etelä-Afrikka 0,623 maailman suurin).

Hongkongissa eriarvoisuutta kasvattaa asuntojen korkea hintataso, nopeasti ikääntyvä väestö ja päivähoitopaikkojen riittämättömyys ja päivähoidon kalleus. Hongkongin köyhät työskentelevät matalapalkka-aloilla ja ovat pääasiassa naisia, lapsia (joka neljäs), vanhuksia (joka kolmas) tai vähemmistöjen edustajia. Samanaikaisesti Hongkongilla on 690 mrd. HKD:n budjettiylijäämä ja kasvava talous.

11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt: turvallinen kaupunki, tavoitteena älykäs kaupunki

Hongkong on yksi maailman turvallisimmista kaupungeista. Hongkongin taifuuninkestäviksi rakennetut rakennukset ovat vanhenemassa ja kaipaavat pikaisesti uudistamista. Rakennuskannan omistavat kiinteistösijoittajat eivät kuitenkaan ole kovin kiinnostuneita tekemään merkittäviä remontteja tai panostamaan kestävimpiin ratkaisuihin, koska tilapulan vaivaamassa Hongkongissa tilat saa vuokrattua heikossakin kunnossa. Myös ilmansaasteet ovat merkittävä ongelma, mutta ongelman ratkaisu vaatii rajat ylittävää yhteistyötä.

Hongkongin tavoitteena on tulla älykkääksi kaupungiksi. Kaupungin Smart City -suunnitelma yhdistää innovaatioiden ja teknologian hyödyntämisen, tehostaa kaupungin hallintoa, kestävää kehitystä ja sen avulla halutaan vahvistaa Hongkongin houkuttelevuutta kansainvälisenä keskuksena.

12. Vastuullista kuluttamista: Hongkong hukkumassa jätteisiin, mutta kestävät ratkaisut ovat sille vaikeita

Hongkong tuottaa 5,6 miljoonaa tonnia jätettä vuodessa. Jätemäärä on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Keinoina jätemäärän vähentämiseksi ovat tietoisuuden lisääminen jäteongelmasta ja sitä kautta jätteenmäärän vähentäminen, infrastruktuuriin ja käsittelylaitoksiin investointi sekä jätemaksut.

Viime vuoden loppuun asti Hongkong lähetti 90 % kierrätettävästä jätteestään käsiteltäväksi manner-Kiinaan, eikä se ole vielä ehtinyt rakentaa omia käsittelylaitoksia Kiinan lopetettua muiden jätteiden käsittelyn. 97 % Hongkongin jätteistä päätyy kaatopaikalle ja nykyisten kaatopaikkojen lasketaan täyttyvän vuoteen 2020 mennessä. Hongkongin hallintojohtaja linjasi jätemaksujen käyttöön otosta lokakuussa, mutta jo nyt hallinto on päättänyt, ettei jätemaksuja oteta käyttöön ennen vuotta 2021. Ratkaisuna onkin pääasiassa kaatopaikkojen laajennus, vaikka joitakin jätteenpolttohankkeita on vireillä.

13. Ilmastotekoja: ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan – panostus uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuden edistämiseen. Muutokseen varaudutaan erityisesti alavilla alueilla.

Keskeisenä keinona taistelussa ilmastonmuutosta vastaan Hongkong pitää uusiutuvan energian edistämistä ja asteittaista luopumista hiilivoimasta (ks. 7). Hongkong on erittäin hyvin varautunut luonnonkatastrofeihin, mutta lisääntyvät myrskyt ja merenpinnan nousu edellyttävät panostusta alavien alueiden suojaamiseen.

14. Vedenalainen elämä: mertensuojelussa on onnistuttu melko hyvin, mutta haasteina mm. ilmastonmuutos ja muovijäte

Hongkongin läheiset vesialueet ovat nykyään melko hyvässä kunnossa jätevesien hyvän käsittelyn ja merivirtojen puhdistavan vaikutuksen vuoksi. Alueen merielämä on monipuolinen ja runsas (lajistoltaan yhtä suuri kuin koko Itämeren). Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin vähentäen meren suolaisuutta ja nostaa lämpötilaa, mikä vaati eläimistöltä ja kasvistolta sopeutumista.

Ongelmana on mereen kerääntyvä muovijäte. Läheskään kaikki uimarannat eivät ole uintikelpoisia. Harvinaiset vaaleanpunaiset delfiinit ovat uhanalaisia, ja Macaon siltahanke vaaransi niitä entisestään. Lisäksi Etelä-Kiinan meri on ylikalastettu mannerkiinalaisten kalastajien toimesta.

15. Maanpäällinen elämä: Hongkongin rikkaan biodiversiteetin uhkia rakentaminen ja ilmastonmuutos

Hongkongilla on poikkeuksellisen rikas biodiversiteetti. Kaupungista 75 % on lisäksi luonnontilassa olevia suojelualueita. Hallinnon maatalous- kalastus- ja luonnonsuojeluosasto on laatinut biodiversiteetin suojelemiseksi strategia- ja toimintasuunnitelman 2016–2021 (Biodiversity Strategy and Action Plan 2016–2021). Biodiversiteettiä kuitenkin uhkaa suojelualueiden kutistuminen asuntorakentamisen tarpeisiin sekä ilmastonmuutos.

16. Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta: oikeusvaltio, jolla tehokas ja vastuullinen hallinto

Hongkong on tällä hetkellä toimiva oikeusvaltio, jolla on tehokas ja vastuullinen hallinto.

17. Yhteistyö ja kumppanuus: alueellisella yhteistyöllä kestävää kehitystä ja kasvua

Hongkong on maailmankaupunki, mutta menestyäkseen ja kehittyäkseen kestävästi sen on tehtävä enemmän alueellista yhteistyötä Macaon ja Helmijoen suiston muiden kaupunkien kanssa (Greater Bay Area, GBA). Aiemman keskinäisen kilpailun sijaan yhteistyö orastaa.

Teksti:

Johanna Karanko, pääkonsuli, Hongkong
Ari-Joonas Pitkänen, Edufi-harjoittelija, Hongkong

Kuvat:

Ari-Joonas Pitkänen

Tulosta

Päivitetty 14.12.2018


© Suomen pääkonsulaatti, Hong Kong | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot