Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Hongkongin koulutuspolitiikka ja opetusalan yhteistyönäkymät - Suomen pääkonsulaatti, Hong Kong : Ajankohtaista

SUOMEN PÄÄKONSULAATTI, Hongkong

Consulate General of Finland, 10/F Club Lusitano,
16 Ice House Street, Central,Hong Kong
Puh. +852-2525 5385
S-posti sanomat.hng@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 8.3.2019

Hongkongin koulutuspolitiikka ja opetusalan yhteistyönäkymät

Suomalaisen koulutuksen maine tunnetaan Hongkongissa, ja Hongkongin puolelta on selkeä kiinnostus Suomen koulutusjärjestelmää – ja tarjontaa kohtaan. Erityisesti suomalainen opettajakoulutus, varhaiskasvatus, oppilaskeskeinen ja holistinen peruskoulujärjestelmä, tiedeaineiden opetus sekä ICT-pohjaiset opetus- ja oppimisratkaisut kiinnostavat. Suomalainen varhaiskasvatustarjonta lienee Hongkongissa helpoiten kaupallistettavissa. Suomalaiset tutkinnot ja Suomi opintomatkakohteena kiinnostavat myös.

Kuva: Johanna Karanko
Mari-Anna Suurmunne visits Hong Kong
Pekingin suurlähetystön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntija Mari-Anna Suurmunne vieraili Hongkongissa tammikuussa 2019 ja tapasi kattavasti koulutusalan toimijoita.

Opetusalan yhteistyö Suomen kanssa ja Hongkongin kiinnostuksen kohteita liittyen suomalaiseen koulutustarjontaan

Opetusalan vierailuvaihto Hongkongin ja Suomen välillä on ollut viime aikoina tiivistä, mikä kertoo varsin hyvistä mahdollisuuksista yhteistyön syventämiseen. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vieraili Hongkongissa lokakuussa 2017, ja kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen suomalaisen opetusministerin vierailu Hongkongiin. Hongkongista on puolestaan 2000-luvulla tehty kaksi opetusministerivierailua Suomeen.

Maaliskuussa 2019 Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen vieraili Hongkongissa ja maaliskuussa 2019 Suomessa vierailee Hongkongin parlamentin opetusvaliokunnan puheenjohtaja. Hongkongin lakiasäätävän neuvoston (Legislative Council, LegCo) koulutuskomitea puolestaan tulee vierailemaan Suomessa syyskuun 2019 aikana tutustumassa Suomen koulutusjärjestelmään.

Suomalaisen koulutuksen laadukkuus tunnetaan Hongkongissa. Suomen opetusjärjestelmästä on luennoitu mm. opetusalan messujen yhteydessä, opettajayhdistysten järjestämissä tapaamisissa ja opettajien täydennyskoulutuksissa. Hongkongilaiset rehtorit ja opettajat ovat tehneet Suomeen opintomatkoja ja tällaisia on suunnitteilla myös huhti-toukokuussa 2019 (esi- ja alakoulujen rehtorien ryhmät).

Hongkong on osoittanut kiinnostusta Suomen opettajakoulutukseen. Keväällä 2018 käynnistyi kolmivuotinen kokeilu, jossa ryhmä sapattivapaalla olevia opettajia saa lisäoppia Suomessa. Vuonna 2018 opettajat saivat oppia Jyväskylässä, ja vuonna 2019 (helmi-huhtikuu) hongkongilaisopettajat suuntaavat ohjelman puitteissa Turun yliopistoon. Hongkongin opettajakoulutuslaitoksesta (Chinese University of Hong Kong) on myös opiskelijavaihtoa Suomen kanssa.

Varhaiskasvatustarjonnasta löytynee helpoiten Hongkongissa kaupallistettavaa, koska varhaiskasvatus on pääsiallisesti yksityistä.

Hongkongin mediassa ja opetusalalla on toistuvasti kiinnitetty huomiota Suomen peruskoulujärjestelmään esimerkkinä siitä, miten Hongkongin järjestelmää voitaisiin kehittää vähemmän koepainotteiseksi ja enemmän oppilaskeskeiseksi sekä oppilaiden hyvinvointia painottavaksi. Hongkongin hallinto pyrkii tekemään koulutuksesta holistisempaa, jotta koulu opettaisi elämää varten: mm. terveystiedon ja ympäristöasioiden opetusta on tarkoitus vahvistaa. Myös oppilaiden paineita pyritään vähentämään kotitehtäviin ja kokeisiin liittyvää taakkaa tarkistamalla – yksi Hongkongin koulutusjärjestelmän keskeisistä haasteista on ollut sen stressaavuus ja kilpailullisuus, etenkin peruskouluasteella.

Opinto-ohjelmasisältöihin liittyen Hongkong on erityisen kiinnostunut tiedeaineiden (STEM) opetuksesta mm. suomalaisesta ympäristökysymysten opetuksesta alakouluissa. Myös kiinnostus taito- ja taideaineisiin alakoulussa on lisääntymässä.

Hongkongilaiskouluissa on kiinnostusta ystäväkoulutoimintaan yhtenä keinona oppia Suomelta.

Myös opetusta ja oppimista tukevat ICT-pohjaiset palvelut kiinnostavat. Suomalainen opetusteknologian (EduTech) kiihdyttämö xEdu solmi yhteistyöasiakirjan Hongkongin hallinnon perustaman Education City -yhtiön kanssa joulukuussa 2016. Ensimmäisten kolmen suomalaisen opetusteknologian alan start-up-yrityksen tuotteita pilotoitiin parissa kymmenessä hongkongilaiskoulussa kevätlukukaudella 2017. Suomalaisen opetusviennin tuotteet olivat esillä viimeksi Hongkongin Learning & Teaching -messuilla 2016–18 ja jälleen joulukuussa 2019 samassa tapahtumassa. Tapahtuman yhteydessä oli myös puhetilaisuuksia, joissa esiintyi useita suomalaispuhujia.

Suomalainen ammatillinen koulutus kiinnostaa myös Hongkongissa ja suurimman hongkongilaisen ammattikoulun johtaja tulee vierailemaan Suomessa elokuussa 2019. Ns. kaksoistutkinnot ovat hongkongilaista kiinnostavia.

Suomalaisilla korkeakouluilla on 36 vaihto-ohjelmaa hongkongilaisten opinahjojen kanssa. Niiden kautta käy Suomessa vuosittain yli sata opiskelijaa. Vastaavasti Hongkongissa käy vaihdossa myös satakunta suomalaisopiskelijaa lukukausien aikana (2016–17). Vaihto-ohjelmien lisäksi suomalaisilla yliopistoilla on yli 15 aktiivista, yhteistä tutkimushanketta hongkongilaisten yliopistojen kanssa, jotka saavat julkista rahoitusta Hongkongin hallinnolta (2016–17). Lisää tällaisia on kehitteillä Hongkongin hallinnon antaessa merkittävää rahoitusta yhteistutkimushankkeille liittyen tekoälyyn ja älykkääseen tuotantoon sekä lääke- ja biotieteisiin sekä terveysteknologiaan.

Korkeakoulutuksen puolella Hongkongin hallintoa kiinnostaa suomalainen ammattikorkeakoulutus ja sen kehityshistoria, korkeakoulujen yhteistyö teollisuuden ja yritysten kanssa sekä korkeakouluista kumpuavat innovaatiot.

Hongkongissa ollaan myös kiinnostuneita kuulemaan suomalaiskokemuksia liittyen yrittäjyyskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen.

Suomi kiinnostaa Hongkongissa myös opintomatkakohteena. Vuonna 2019 Suomeen suuntautuu kuusi yläkoulu-/lukioikäisten opintomatkaa, joihin osallistuu 250 oppilasta. Opintomatkoille on suuri kiinnostus kesä-heinäkuussa, pääsiäisen tienoilla ja tammikuussa. Kysyntää olisi myös kesäopinnoille, etenkin jos lasten vanhemmille olisi tarjolla samanaikaisesti nähtävyyksien tutustumista.

Hongkongin koulutuspolitiikka ja -järjestelmä

Hongkongin vuoden 2018 tulo- ja menoarviossa koulutukseen annettiin lisää määrärahaa: koulutukseen käytettiin budjettivuonna 2018–19 arviolta 113,7 mrd. Vuoden 2019 tulo- ja menoarviossa koulutus ei kuulunut pääfokukseen, mutta etenkin korkeakoulusektori hyötyy innovaatio- ja teknologiakehitykseen tarkoitetusta 16 mrd. HKD:n (1,79 mrd. EUR) määrärahasta tutkimustilojen nykyaikaistamiseen.

Hongkongin koulutusjärjestelmä perustuu pitkälti Ison-Britannian koulutusjärjestelmään: Suomen luokkia 1–6 vastaava primary school ja luokkia 6–9 sekä lukioastetta vastaava secondary school. Koulutus on ilmaista peruskoulu- ja lukiotasolla. Julkisten yliopistojen lukukausimaksu on hongkongilaisille 42 100 HKD (4 700 EUR), ja yksityisten korkeakoulujen lukukausimaksut ovat yleensä luokkaa 60 000 – 70 000 HKD (6 700 – 7 900 EUR).

Peruskoulu ja lukio

Pakollinen, kuusivuotinen julkinen alakoulu (primary school) alkaa 6-vuotiaasta. Valtaosa kouluista on julkisia. Syyskuun 2017 tilastojen mukaan 293 457 oppilasta oli kirjoilla 454:ssä peruskoulussa. Peruskoulun 3. ja 6. luokilla suoritetaan yhteinen Territory-wide System Assessment (TSA) -koe, jossa testataan oppilaiden taidot äidinkielessä (kantoninkiina), englannin kielessä ja matematiikassa.

Yläkoulu ja lukio (secondary school) kestävät niin ikään yhteensä kuusi vuotta, mutta oppivelvollisuus päättyy yläkoulun jälkeen. Syyskuun 2017 tilastojen mukaan 261 242 oppilasta oli kirjoilla 392 toisen asteen oppilaitoksessa. Myös yläkoulun viimeisellä luokalla suoritetaan TSA-koe, ja lukion päätteeksi oppilaat suorittavat loppukokeen (Hong Kong Diploma of Secondary Education, HKDSE), jonka tulokset ovat tärkein valintakriteeri yliopistoon pääsyssä. HKDSE-kokeessa oppilaiden on suoritettava neljä pääainetta (äidinkieli, englannin kieli, matematiikka ja yleissivistävät aineet (liberal studies) ja valittava yhdestä neljään valinnaista ainetta 20:stä mahdollisesta.

Lukuvuonna 2017/18 Hongkongissa oli 53 ns. kansainvälistä koulua, jotka ovat pääsääntöisesti yksityisiä ja tarjoavat erilaisia kansainvälisiä ja monen maan kansallisia opetusohjelmia. Suurin kansainvälistä opetusta tarjoava taho on English Schools Foundation (ESF), jolla on 22 koulua. Suomalaista kansainvälistä koulua ei Hongkongissa ole, mutta sellaiselle voisi pääkonsulaatin saamien lukuisten kyselyjen perusteella olla kysyntää.

Korkeakoulut

Hongkongissa on tällä hetkellä 21 tutkintoja myöntävää korkeakoulua (luettelo), joista yhdeksän on julkisesti rahoitettuja. Julkiset yliopistot (8 kpl) tarjoavat kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritason koulutusta, kun taas yksityisissä korkeakouluissa tarjonta on suppeampaa ja rajoittuu usein kandidaatti- tai sitä alemman tason (ns. higher diploma) tutkintoon.

Hongkongin yliopistot sijoittuvat varsin hyvin kansainvälisissä vertailuissa: vuoden 2019 QS-listalla 100 parhaan joukossa on Hongkongista neljä yliopistoa: University of Hong Kong (#25), Hong Kong University of Science and Technology (#37), Chinese University of Hong Kong (#41) ja City University of Hong Kong (#55). Times Higher Education -listalla 100 parhaan joukossa ovat edellä mainituista kolme ensimmäistä.

HKDSE-koetulos on tärkein valintakriteeri yliopistoon. Yliopistojen rajallinen aloituspaikkojen määrä ja HKDSE-kokeen vaikeus ovat yksi korkeakoulutuksen haasteista. Julkiset korkeakoulut tarjoavat vain 15 000 kandidaattitason aloituspaikkaa, mikä on alle 30 % HKDSE-kokeeseen osallistujien määrästä.

Hongkong on 12. sijalla vuoden 2018 QS Best Student Cities -listauksessa, joka kartoittaa maailman parhaita kaupunkeja kansainvälisille opiskelijoille. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä onkin viime aikoina ollut kasvussa. Valtaosa ”ulkomaisista” opiskelijoista on mannerkiinalaisia: v. 2016–17 julkisissa yliopistoissa opiskeli 16,474 ulkomaista opiskelijaa, joista 12,037 (73 %) oli mannerkiinalaisia. Suomalaisia tutkinto-opiskelijoita oli viisi.

Hongkongilaisten nuorten kanssa opiskelupaikoista kilpailevat erityisesti lahjakkaat mannerkiinalaiset, joten monet hongkongilaiset suuntavatkin opiskelemaan ulkomailla. Hongkongilaisten suosituimpia kohdemaita ulkomaan opiskelulle ovat olleet Iso-Britannia, Australia, Yhdysvallat ja Kanada, mutta myös uudet vaihtoehdot kuten Suomi kiinnostavat.

Ammatillinen koulutus

Hongkongin suurin ammatillisen koulutuksen tarjoaja on ammatillisen koulutuksen neuvosto (Vocational Training Council, VTC), jonka 13 jäsenkoulua tarjoavat vuosittain noin 250 000 koulutuspaikkaa. Lisäksi korkeakouluasteen koulutuslaitokset tarjoavat yhteensä yli 170 diplomiohjelmaa, joissa vähintään 60 % opetuksesta on ammatillista.

Ammatillisen koulutuksen asemaa ja mainetta pyritään kehittämään, sillä sitä on perinteisesti pidetty yliopistokoulutusta vähempiarvoisena ja ns. B-suunnitelmana niille, jotka eivät pääse yliopistoon. Täten suuri osa oppilaista käy lukion ja suorittaa HKDSE-kokeen yliopistoon pääsemisen toivossa, vaikka monille voisi sopia paremmin ammattikoulutukseen siirtyminen yläkouluasteen jälkeen. Vain alle 5 % oppilaista valitsee ammattikoulun yläkoulun jälkeen.

Kuva: Ari-Joonas Pitkänen
International Culinary Institute
Hongkongin ammatillisen koulutuksen neuvoston kulinaarisen instituutin uudet tilat tarjoavat modernia ravintola-alan koulutusta.

Teksti ja kuvat:

Ari-Joonas Pitkänen, Edufi-harjoittelija, Hongkong
Johanna Karanko, pääkonsuli, Hongkong

Tulosta

Päivitetty 8.3.2019


© Suomen pääkonsulaatti, Hong Kong | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot